Vielä muutama vuosi sitten kuvittelin olevani arka ja pelokas tekemään mitään uutta tai erilaista, mikä poikkeaa normaalista arjesta. Jännitin sosiaalisia tilanteita, koin oloni epämukavaksi väkijoukoissa, pelkäsin uusia tilanteita ja koin olevani paljon vähemmän kuin moni muu. Tämä oli totuus, jota kerroin itse itselleni. Ihailin menestyneitä, esiintyviä ja itsensä ryhdikkäästi kantavia, sosiaalisesti avoimia ja lahjakkaita ihmisiä. Salaa haaveilin "voi kun minäkin olisin tuollainen", mutta tippaakaan en uskonut muutoksen mahdollisuuteen. Eihän sellaista voi tapahtua minulle!
Vuonna 2012 työskentelin vielä tavaratalossa; olin ollut siellä jo reilut 20 vuotta ja luulin silloin, että se olisi minulle ihan ok tulevaisuus. Silloin en vielä tiennyt paremmasta! Arki oli tasaista puurtamista, ilman sen kummempia tapahtumia ja elämyksiä. Noin kolme vuotta sitten uskalsin kuitenkin tehdä suuren päätöksen ja irtisanoin itseni sieltä – mikä oli muuttunut, mikä sytytti rohkeuden ja liekin?
Huhtikuussa 2012 törmäsin suosittelualaan. En tiennyt silloin alasta juuri mitään; miten tässä toimittaisi, mitä tällä alalla voisi saavuttaa, enkä sen lisäksi uskonut ollenkaan omiin kykyihini. Mutta ihastuin tuotteeseen ja siksi sanoin "kyllä". Onneksi, koska se muutti elämäni täysin! Ikinä en olisi voinut kuvitella, että suosittelualan kautta voisi saavuttaa rahan lisäksi näin paljon henkistä kasvua ja kehitystä.
Pikkuhiljaa rupesin heräämään jollain tapaa eloon ja katsoa asioita avoimemmin. Aloin miettimään, mitä haluan ja minkälaista elämää haluaisin elää. Huomasin, että työ tavaratalossa ei ollut sitä, mitä haluaisin lopun elämääni tehdä. Opin myös unelmoimaan, aiemmin en ollut sitä osannut. Huomasin myös, että halusinkin paljon paremman tulotason, kuin mitä kaupan osa-aikamyyjä voi enimmillään ansaita ja annoin itselleni myös luvan haluta sitä. Sen avulla voisin elää erilaista, vapaata elämää ja toteuttaa omia unelmiani. Meni kuitenkin hivenen aikaa, ennen kuin pystyin uskomaan siihen ja alkaa luottamaan omiin kykyihini.
Mikä sai minut alussa kulkemaan toiminnassa mukana, oli ne uudet ihmiset, johon olin saanut tutustua. Se oli jotain aivan uutta ja ihmeellistä; porukka oli iloista, energistä ja hyväntuulista, tuki ja kannusti toisiaan, opetti toisiaan, he kulkivat kaikki samaan suuntaan. Jotenkin tykkäsin heistä heti! Näillä ihmisillä oli kiehtova tapa elää ja heillä oli mahtavia, upeita unelmia. Ikään kuin tämä porukka olisi ollut kaiken sen arkisen negatiivisuuden, valittamisen ja jumittamisen yläpuolella.
Totesin itselleni, "Tähän porukkaan mäkin haluan kuulua!!! Mä haluan samaa!!!" Ja päätin lähteä opettelemaan asioita ja askelia yksi kerrallaan. Tiesin, että epämukavuusalueelle joudun kyllä ihan kympillä, jos haluan oppia ja menestyä – mutta päätin joka tapauksessa, että tulen sen tekemään.
Lähtötaso minulla oli tosi matala, kuten ensimmäisessä kappaleessa kerroin. En uskaltanut aluksi mennä yrityksen tapahtumaan yleisöksi, kun pelkäsin pyörtyväni. En uskaltanut soittaa edes tutuille asiasta, enkä uskaltanut esitellä tuotteita, mietin mitä muut ajattelee, ja ajattelin etten koskaan pystyisi opettamaan tai esiintymään!! Ja noiden lisäksi oli monta muuta jännitystä ja pelkoa. Minulla on ollut paniikkihäiriötä ja olen kammoksunut kaikkea esiintymistä ja esillä olemista, väkijoukossa oleminenkin on tuntunut ahdistavalta. Aika montaa juttua piti siis lähteä harjoittelemaan!
Uskaltamista, rohkeutta ja tarvittavia taitoja olen oppinut askel askeleelta matkan varrella. Siinä on ollut tukemassa ja kannustamassa ne uudet ihmiset elämässäni. He ovat ”pitäneet mua kädestä”, kun on jännittänyt ja pelottanut - mutta myös ”potkinut hellästi” menemään sinne epämukavuusalueelle silloin, kun en olisi itse välttämättä vapaaehtoisesti mennyt. SUURI KIITOS HEILLE!! <3
Elämässäni suurin kasvu ja kehitys on siis tapahtunut viiden viime vuoden aikana. Nyt olen jo tehnyt monia asioita, mitä en ole aiemmin uskaltanut. Minut on houkuteltu ja kannustettu mukaan maailmalle, huikeimpina matkoina Manchesterin ja Las Vegasin kansainväliset koulutukset. Aiempaan 15 vuoteen en ollut matkustanut missään, joten lentokoneeseen meno ja matkustaminen jännittivät todella paljon. Ja miten upeita kokemuksia matkat ovatkaan antaneet, kun olen rohkeasti tarttunut tilaisuuteen!
Syksy 2017 huipentui yhtiön 20-vuotisjuhlaan Finlandia-talolla, ja yhteen merkittävimpään ja upeimpaan kokemukseeni, jossa ylitin itseni ja pelkoni. Kun sain kutsun olla tilaisuudessa puhujavieraana, vastasin hetkeäkään miettimättä "kyllä".
"If someone offers you an amazing opportunity and you're not sure you can do it, say yes - then learn how to do it later." - Richard Branson
Juhlapäivänä otin ylpeänä lavan haltuun Finlandia-talolla ja puhuin n. 700 hengen yleisölle! Ja se tuntui ihan älyttömän hyvältä! Uskaltaa! Onnistua! Uskoa itseensä! Vaikka tuntia ennen tilaisuuden alkua meinasikin itku tulla ja jalat mennä veltoksi.
Teija Pellinen, Finlandia-talo, kuva Karo Holmberg
Miten elämäni on muuttunut? Olen kehittynyt ja kasvanut henkisesti sekä päässyt ulos rajoittavasta kuoresta, minkä olin antanut kasvaa ympärilleni. Olen saanut ympärilleni ihania uusia ystäviä, matkustelua ja upeita elämyksiä. Elämässäni on enemmän sisältöä, merkityksellistä tekemistä ja vapautta kuin koskaan ennen. Voin nauttia jokaisesta päivästä, riippumatta siitä onko arki vai loma. Innolla ja jännityksellä odotan, mitä kaikkea mahtavaa voinkaan saavuttaa ja kokea, matkanihan on vasta alussa!
Ja mikä parasta, muutos on mahdollista kaikille.
Uskon, että kuka tahansa pystyy samaan kuin minä - sinäkin, jos vain haluat!
Vaatii vain sen, että löydät oikeat tukijoukot, annat itsellesi mahdollisuuden kehittyä.
- Teija
Comments